Tällä viikolla sain "rautaisen annoksen" raitista ilmaa, kun kolmeen kertaan kävin pajupusikossa hakemassa tuoretta pajua. Meni useampi tunti reissullaan. Mitä nyt sellaisista pikkuongelmista "hyviä" pajunoksia kurkottaessa kuin upottavat lumipenkat ja vettä täynnä olevat ojat.
Eilen illalla ja tänään olenkin sitten ollut kansalaisopiston "Pajua puutarhaan" - kurssilla. Suurin osa meistä kurssilaisista teki "eläviä pajutöitä" ts. kun pajutyöt tuoreeltaan istutetaan maahan tai ruukkuun, niiden latvojen pitäisi alkaa kasvamaan.
Kuva 1: Belgialainen puu - eilen illalla punottu.
Kuva 2: Spiraalipuu. Alkuun luultiin, että tämähän on helppo juttu, mutta eipä ollutkaan. Tässä sitä olikin tekemistä tänään noin 4,5 tunnin verran!
Nyt on kädet kipeinä pajunpunonnasta, mutta mieli tyytyväinen. Kiitos taitavalle, aina uusia ideoita löytävälle kurssin vetäjälle, Paulalle ja mukaville kurssilaisille!
Tänä kesänä ruukkupuutarhassani kasvaakin useammassa ruukussa pajupuita kuin kesäkukkia!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.