Juhannuspyhinä olen punonut kaksi lintua puutarhaan. Minulla on paljon aikaisempina vuosina keräämiäni luonnon pajuja. Koska mielestäni liotetusta pajusta tulee kauneimmat työt, liotin pajulintuja varten pajuja 2,5 - 3 viikkoa, kylmässä vedessä. Vettä täytyy vaihtaa parin päivän välein. 

Lintuihin löytyy ohje Sari Saarikosken kirjasta "Kaislakranssista heinähelmeen". Itse olen aikaisemmin punonut yhden tällaisen isomman linnun Pajusta puutarhaan kurssilla. Punoin pään ja pyrstön nytkin päinvastoin kuin kirjan ohjeessa. Eli pajun tyviosasta punoin pyrstön ja latvaosasta pään. Tässä kuvasarja lintujen punomisesta:

Kuva 1:  Styrokslevyn molemmilla puolilla pitäisi olla pajua suurinpiirtein yhtä paljon. Toiselle puolelle punotaan eturuumis ja pää, toiselle puolelle takaruumis ja pyrstö. 

Kuva 2: Isomman linnun halkaisija on noin 14 cm ja pienemmän noin 13 cm.

Kuva 3: Tästä tulee eturuumis linnulle. Linnun ruumiin "kupumaista" muotoa saadaan siten, että eturuumiissa punotaan linnun vatsapuolella välillä edestakaisin (ei ympäri). Takaruumista punottaessa tehdään samoin, mutta nyt edestakaisinpunonta tulee selkäpuolelle.

Kuva 4: Linnun kaula ja pää.

Kuva 5: Pyrstö punotaan kahdessa osassa.

Kuva 6: Valmis pyrstö.

Kuva 7: Lähes valmiit linnut. Liotetut pajut loppuivat kesken, joten linnuilta puuttuvat vielä pitkät jalat.

Koska näiden lintujen jalat saan punottua vasta parin viikon päästä, kun olen liottanut lisää pajuja, niin otin kuvan (nro 8) aikaisemmin tekemäni linnun jaloista. Jalkojen teosta on nimittäin kysymys tämän jutun kommenteissa.

Kuva 8: Jalat on tehty 6 pitkästä pajusta, jotka pujotetaan linnun vatsapuolelle "yhdestä reiästä sisään ja toisesta ulos". Ts. molemmat jalat ovat samaa pajua. Sitten kumpikin jalka sidotaan kahdella samanlaisella "solmulla" kuin mitä on linnun kaulassa ja pyrstössä.